Eemelin juhannus

Vaikka ajallisesti kesäpäivä onkin pisimmillään, oli kelit Eemelin tuvalla aivan yhtä koleat kuin muuallakin. Myrskyäkin lupaili eräs kylän vanha pappa. Siihen malliin kuulemma vanhoja niveliä jo kolotti. Kyllä Eemelinkin kuluneita niveliä hieman kolotti, mutta sellaiset ne olivat muutoinkin. Olihan keli ollut sateista jo useamman päivän. Nytkin pilvet roikkuivat tummina ja aallokko löi vasten rantakalliota. Myrskyähän se selkeästi lupasi.

Kosteus alkoi jo tulla tupaan sisälle asti, joten eihän siinä muu auttanut kuin laittaa keskellä kesää hieman puita uuniin, jotta kosteus pysyisi ulkona. Eikä tuvassa kelien vuoksi mitenkään erityisen lämmintä ollut.


Lisätessään puita uuniin Eemeli kuuli kuinka tuuli ulvoi tuvan ulkopuolella. Näytti puutkin kovin heiluvan. "Kunhan eivät vain katkea"-tuumi Eemeli.


Lopulta lämpö valtasi tuvan ja Eemeli nukahti tuvan penkille kissa kainalossaan. Unissaan Eemeli viiletti pellavapäisenä pikkupoikana pussihousuissaan kylän muiden poikien kanssa tekemässä kepposia tytöille juhannustansseissa.

Hyvää juhannusta!

Pönttöuuni

Tuvan eteisessä on perinteisen, peltisen värinen, pönttöuuni, jolla on hyvä talviaikaan lämmittää tupaa.

Yllä olevassa kuvassa on uunin runko vielä täysin raakileena. Varaston uumenista löytyi vanha purnukka, jota lyhentämällä sai hyvän kokoisen uunin aihion. Tein pahvista hieman levennystä ja raitaa pöntön kylkiin, jottei ole niin tylsä ja tasapaksu ilmestys.

Pintaan ruiskin hopeanväristä automaalia (kyllä, luit oikein), ja lopputulos näyttää mielestäni ihan hyvältä. Pönttö on sisäpuolelta vuorattu tiilipaperilla, jolloin sisusta näyttää hieman paremmalta, kun uunin luukut on auki. Luukkuihin on tehty hienot koristekoukerot, mutta tällähetkellä niistä ei ole hyvää lähikuvaa olemassa. Yritän muistaa kuvata ne paremmalla kameralla, kännyllä kun ei kovin hyvää lähikuvaa saa aikaiseksi.

Alla vielä kuva lopputuloksesta. Kyllä tällä Eemelin kelpaa lämmittää!