Eemelin juhannus

Vaikka ajallisesti kesäpäivä onkin pisimmillään, oli kelit Eemelin tuvalla aivan yhtä koleat kuin muuallakin. Myrskyäkin lupaili eräs kylän vanha pappa. Siihen malliin kuulemma vanhoja niveliä jo kolotti. Kyllä Eemelinkin kuluneita niveliä hieman kolotti, mutta sellaiset ne olivat muutoinkin. Olihan keli ollut sateista jo useamman päivän. Nytkin pilvet roikkuivat tummina ja aallokko löi vasten rantakalliota. Myrskyähän se selkeästi lupasi.

Kosteus alkoi jo tulla tupaan sisälle asti, joten eihän siinä muu auttanut kuin laittaa keskellä kesää hieman puita uuniin, jotta kosteus pysyisi ulkona. Eikä tuvassa kelien vuoksi mitenkään erityisen lämmintä ollut.


Lisätessään puita uuniin Eemeli kuuli kuinka tuuli ulvoi tuvan ulkopuolella. Näytti puutkin kovin heiluvan. "Kunhan eivät vain katkea"-tuumi Eemeli.


Lopulta lämpö valtasi tuvan ja Eemeli nukahti tuvan penkille kissa kainalossaan. Unissaan Eemeli viiletti pellavapäisenä pikkupoikana pussihousuissaan kylän muiden poikien kanssa tekemässä kepposia tytöille juhannustansseissa.

Hyvää juhannusta!

Päiväretki

Koska helle on lämmittänyt Eemelinkin vanhoja kolottavia niveliä ja luita, päätti Eemeli lähteä nauttimaan kauniista kesäpäivästä mantereen puolelle. Mikäs sen mukavampi paikka kuin kaunis kesäkaupunki Naantali. Eemeli päätti tehdä retken läheiselle kalliolle kissansa kanssa.

Päivä oli kaunis ja oikein lämmin. Eemeli olikin varustautunut matkaan hyvin -mukanaan hänellä oli useampi pullo suun kostuketta. Kissa kainalossa ja ihana auringon paiste, voiko sitä enempää toivoakaan.
Kalliolta oli oikein hyvä näkymä resirentin kesäasunnolle Kultarannalle. Eemeli yritti kovin tähyillä muttei nähnyt oliko resirentti kenties nauttimassa omalla rannallaan virvokkeita hellepäivän kunniaksi.